sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

Kesä ja muutokset

Talvi ja kevät meni hujauksessa, sivuja olen toki päivitellyt ja pitänyt ajantasalla kokoajan mutta mitään ihmeempiä päivityskuulumisia en ole taaskaan muistanut laitella.

Sitten viimeisimmän kirjoituksen meille on syntynyt kaksi syrkkipoikuetta ja kaikki poikaset on uusissa kodeissaan jo. Kummastakin poikueesta jäi kotiin kasvamaan tyttöset, tammikuisesta lks cinnamon (kk) "Kettu" ja kesäkuisesta lk suklaa "Minkki", kummatkin Näädän lapsia.

Kuutti, elämäni hamsteri, syrkki joka oli se The hamsteri piti nukuttaa ikinuneen 14.6.2019, kaksi päivää yli 2 vuotiaana. Jokainen syrkki on ollut omalla tavallaan persoona ja aina se kuolema tuntuu pahalta, mutta siihenkin on jotenkin pakosti tottunut kun elinikä on noilla vain niin kovin lyhyt. Vanhuksista osaa jo vähän katsoa milloin aika alkaa käymään vähiin, niin Kuutistakin. Keskiviikkona sylitellessä totesin, että näinköhän juhannusta näkee enää. Olemus alkoi hiljalleen muuttumaan, karva harveni ja massa alkoi vähentyä. Torstai-iltana kävi syömässä vielä entiseen malliin. Perjantaina tullessani töistä kotiin oli Kuutti tullut mökkinsä ulkopuolelle ja siinä se huojui, haluan uskoa että se tuli esille että pääsi lepoon heti eikä tarvinnut odottaa iltaruokintaa ja kärsiä tunteja. Kuutin lopetus oli pitkästä aikaa sellainen hetki noitten kanssa joka sai kyyneleet silmiin ja oli kovempi paikka, vaikka olikin ehdottomasti ainut ja oikea ratkaisu. Nopeasti vaan piti koota itsensä, kun illalla tuli yhden poikasen hakija käymään.
Vieläkin Kuutin asumus on koskemattomana, en kyennyt sitä tyhjentämään, ottaa oman aikansa.

Kurre täyttää ensi kuussa 2 vuotta ja väistämättä senkin lähdön hetki lähenee päivä päivältä. Se nukkuu huomattavan paljon jo, muuten on ihan virkeä ja puuhastelee kyllä sitten kun sattuu heräämään.

Olin suunnitellut astuttavani Ketun tässä kesä-heinäkuussa, mutta se suunnitelma siirtyy nyt pakosti ainakin syyskuulle, koska me muutetaan elokuussa eikä ole nyt tässä muuttohässäkässä aikaa astutuksille ja poikasille. Muuton myötä saan vihdoin oman huoneen otuksille joka mahdollistaa myös eläinmäärän lisäämistä aikanaan.

Pygmihiiret muuttaa heinäkuussa uuteen kotiin koko lauma, sillä uudessa talossa en saa taattua niille oikeanlaisia oloja ja rauhallista nurkkausta. Katsotaan kun pygmien terra on tyhjentynyt, että mitä sinne muuttaa joskus. Ehkä meille vielä joskus tulee uusia pygmejä, mutta tällä hetkellä tilanne on tämä ja eläinten parasta ajatellen mennään.

tiistai 15. tammikuuta 2019

Vuosi vaihtunut

Niin se vaan vuosikin vaihtui ja edellisestä päivityksestä on tuhottoman kauan. Pitää ihan miettiä mitä tässä 9kk aikana on tapahtunut.

Syrkkien puolella Norppa mummo nukkui pois syyskuussa, olisi täyttänyt lokakuussa 2v. Norpan "kaksioon" muutti heräteostoksena Näätä. Oltiin 29.9. Faunataressa pitämässä jyrsijä- ja kaniesittelyä KSKJY ry kanssa ja kotiin lähti parikuinen ihka eka satiini syrkkimme. Näätä on lks normaali väriltään. Tutkittuani sen taustoja ja sukua totesin että kiiltomato voi meille muuttaa ja on taustoiltaan sopiva sukuakin jatkamaan, jos niikseen tulee.

Syrkkipuolella muuten on kokoonpano sama. Myyrä täyttää maaliskuussa 2v, tosin on nyt jo selvästi vanhentunut ja laihtunutkin vähän mutta virtaa sillä on kuin nuoremmalla. On itseasiassa ehkä porukan aktiivisin pahvintuhuaja ja pyörässä juoksija, joten ikä ei onneksi vielä paina.
Kuutti on nyt 1v 7kk. Yhtä ahne kuin ennenkin mutta aktiivisuustaso on laskenut iänmyötä. Kuutti oli syksyllä yhdistyksen esittelypäivillä mukana ja käytiinpä me esittelemässä syyrianhamstereita Vaajakosken Mustissa ja Mirrissäkin. Kuutti on värinsä ja kokonsa puolesta meillä se "edustushamsteri" tapahtumiin, härättää ihmisissä keskustelua ;) Saa nähdä onko Kuutti edustuskunnossa maaliskuussa Paviljongin Kids&Pets messuillekin vielä.
Kurre on nyt 1v 6kk, perus syrkki uros, nukkuu ja syö. Juoksupyörä ei ole kiinnostunut enää aikoihin mutta lattialla tykkää touhottaa omia juttujaan.

Pygmeissä tilanteet on muuttuneet ja eläneet paljonkin. Poikasia meille ei tällä hetkellä enää tule, ei ainakaan toistaiseksi koska meillä asuu enää terraariollinen naaraita. Vitsikkäästi Lumikki ja 8 kääpiötä eli yksi lilac agouti ja sen 8 agoutia kämppistä. Iköhaitari on laaja, löytyy nuorta ja vanhaa, mutta sopuisa porukka kuitenkin. Uroksia lähti maailmalle parillekin jyrsijätutulle ja 2 erillään asunutta naarasta (lilac ja agouti) muuttivat Tampereelle 6.1.

Loppiaisena tosiaan tyhjeni toinen pygmiterraario ja sinne muutti pitkän odottelun jälkeen uudet tuttavuudet. Sanoisinko jyrsijämaailman Hessu Hopot :D Haettiin Tampereelta kaksi okahiirityttöstä - Onneli & Anneli. Olen rakastunut! Ne on niin symppikset pallerot, isot silmät ja isot korvat, vähänkuin jättipygmejä.
Tyypit ovat hirmuisen uteliaita, käyvät kädestä hakemassa syömistä, antavat silittää ja tulevat ihmisen nähdessä heti terran lasin viereen kärkkymään huomiota. Käteen en ole saanut kumpaakaan otettua vielä, ovat sen verran pieniä ja vilkkaita. Tuulikaapissa (ainut umpinainen, pakovarma, pieni tila) olen niitä pitänyt jo irti ja rohkeasti ovat kiipeilleet sylissäni ja siinä tutustuttu puolin ja toisin.

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Kevään kuulumiset

Vuosi on vaihtunut jo ja kevätkin on pitkällä. Olen muita sivuja tänne päivitellyt mutta blogin kirjoitus on jäänyt vähiin.

Syrkkeissa on muutoksia tapahtunut sen verran, että Lumikko piti lopettaa joulukuussa kiveskasvaimen takia. Lumikon asumukseen muutti aikuinen (s.7/2017) kodinvaihtaja lk normaali "Kurre" poika. Kurren veli muutti ystäväni luokse samalla reissulla. Pelastettiin ne todella pienistä häkeistä, joissa virikkeinä oli toisella kääpiökokoiset kalusteet aina juoksypyörää myöten ja toisella oli virkkeinä pari mökkiä :( Kumpikin veljeksistä hullaantui uusista isommista asumuksistaan virikkeineen. Kurre juoksi ekana iltana hypno-pyörässään lähes taukoamatta kun tajusi mikä se on. Alkuun varovasti testasi ja heilutteli pyörää, ihan kuin olisi miettinyt siellä että voiko noin hyvässä asennossa juosta oikeasti? Eikä tassut mennyt ritilästä läpi.. Uusi iso mökki otettiin myös hyvin vastaan, samoin pahviset virkkeet ovat saaneet kyytiä.
Kurren ruokavalio koki myös muutoksen (samoin velipojankin ruokavalio parani täysin). Entinen väriaine moska vaihdettiin Puur:n ja Freddy premiumin ruokiin meillä. Tuoreruokaa tulee pari-kolme kertaa viikossa. Veikkaan että moni maku on ollut täysin uutta ja ihmeellistä.
Meidän ja ystäväni onneksi kumpikin poika oli kesy, joten vaikka olot muuten oli kehnot niin niitä oli käsitelty kuitenkin hyvin.

Kurresta tuli isä 27.3. kun saivat Kuutin kanssa 5 ipanaa, jotka nyt opettelevat hamsterin elämän saloja.

Olimme Paviljongin lapsi-ja lemmikkimessuilla 24-25.3. edustamassa K-S kani- ja jyrsijäyhdistyksen ständillä. La mukana oli Norppa-mummo ja 4 pygmipoikaa. Su jätettiin mummo kotiin nukkumaan, kun ei siitä lapset olleet niin kiinnostuneita ja pakattiin 4 pygmipoikaa mukaan. Pygmit olivat viikonloppuna hyvin kysyttyjä, monta lasta ja aikuista kävi hämmästelemässä niitten pientä kokoa :D Eräs pian tuleva pygmien omistajakin kävi katsomassa otuksia nyt livenä siellä sattumalta. Samoin yksi syrkki-ipana löysi kodin messujen kautta. Ei siis turha reissu ollenkaan.
Edustamme jatkossakin tapahtumissa mahdollisuuksien mukaan, etenkin pygmeistä jokunen lähtee varmasti mukaan, sen verran ne aiheuttaa kysymyksiä ihmisissä.

Pygmeille syntyi poikasia n.5 viikkoa sitten, ne on varattuja ja lähtevät uusiin koteihinsa ihan pian.

24.3. yhdistin lilac agouti uroksen agouti morsiamiensa kanssa. Toiveissa olisi lilac agouti lapsia, saa nähdä saadaanko moisia. Vielä ei ole vauvamahoja bongattu, astumisia olen nähnyt kuitenkin eli odotellaan..

Taannoin kävi ekan kerran myytyjen pygmien kohdalla sukupuolten tunnistuksessa kämmi. Naaraslaumassa olikin yksi uros ja heillä on nyt poikasia. Joten jos Pohjois-Karjalassa on pygmeistä kiinnostuneita, kohta niitä löytyy myyntiin sielläkin. Voin antaa yhteystiedot mailitse vaikkapa, dischiles@gmail.com kun nakkaa postia niin kerron lisää. Tälläisestä kämmistä se meidänkin kasvatus pygmien parissa alkoi...hups..

lauantai 23. joulukuuta 2017


tiistai 18. heinäkuuta 2017

Kesäkuulumisia

F-poikueen ainokainen muutti aikuisen miehen lemmikiksi ja sai nimekseen Kasperi. Ihan normaali syrkkilapsi siitä kasvoi vaikka alkuun näyttikin sille että rääpäleeksi jää, mutta hyvin kiri kiinni ja kehitys normalisoitui :)

G-poikaset syntyi 12.6. jälleen 4 poikasta, jotka tällä kertaa jäi myös kaikki henkiin. Yksi uros ja kolme naaras. Alla niistä kuvia 4 viikon iässä. Poika on vielä vapaana.

Uros 
Kuutti ja veljensä 
Kuutti, joka jää kotiin asumaan 
Naaras, joka muutti eilen omaan kotiinsa
Naaras, joka muuttaa tänään omaan kotiinsa

Panda piti lopettaa 15.7, hetkessä meni huonoon kuntoon. Tultiin lauantaina illalla kaupungista kotiin niin tytsi oli mökkinsä vieressä ja huojui vaan, eikä reagoinut puheeseen lainkaan. Perjantaina söi normaalisti eikä vaikuttanut mitenkään poikkeavalle. Edelliskerroista viisastuneena en ottanut sitä paljain käsin vaan nahkahanskat käsissä siirsin boxiin tutkittavaksi. Heti kun hanska edes osui Pandaan, se tikkasi voimalla kiinni. Huojuminen jatkui boxissa, jossa huomasin pään seudun olevan oudon turpea, joten lopetus hiilarilla oli edessä. Ruumista tutkiessa kaulan ja toisen poskipussin seudulta löytyi iso pallukka - kasvain. Nopeasti vei ja nuorena lähti, kun ikää oli vasta 1v 4kk, mutta näistä kun ei koskaan tiedä.

Olin päättänyt jo aiemmin että Norpan G-poikueesta jätän kotiin jonkun jos tulee kivannäköinen naaras. Kuutti, koska Norpan lapsi ei voi olla mikään muu :D, jää asumaan meille kotiin nyt. Ajattelin että kerrostalosta vapautuu talveen mennessä varmaankin asumus kun Linnulla ikää tulee lisää ja välillä senkin vointi on arveluttanut, mutta sitten se on taas piristynyt joten päivä kerrallaan menty mummon kanssa. Nyt Kuutille vapautuikin sitten Pandan kerros eikä Linnun.
Juuri kuun alussa hautasinkin edellisen kolmikon (Kärppä, Raivo, Tikru) vanhempien maille, ei ehtinyt pakastimen lokero kauaa olla tyhjänä :(

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Poikaskuvia

Kuvia tuli otettua tänään 3-viikkoisista E-lapsista, alla päivän satoa. Pirun vilkkaita ovat, ei meinaa kameran kanssa ehtiä mukana.


F-lapsia on enää yksi jäljellä. Mikälie vika niissä ollut kun hiipuneet pois yksitellen :( Katsotaan mikä tuon yhden kohtalo on, kasvaako siitä normaali syrkki vai ehtiikö sekin kuolla pois. Mikäli kasvu on ok ja se luovutusiän saavuttaa, pidän sitä hetken pidempään itsellä että näen onko ok. Mikäli, myyn sen todennäköisesti aikuisperheeseen puoli-ilmaiseksi, paikkaan missä tiedostetaan että jos joku on vikana, se voi elää lyhyemmän elämän. Lapsen lemmikiksi siitä ei ole kuitenkaan.

maanantai 27. helmikuuta 2017

Poikasia - ilossa ja surussa

Pandalla alkoi ikä tulla vastaan ensisynnyttäjänä, joten kun toiseksi viimeistä kertaa sitä astuttelin niin tärppäsi vihdoinkin. Pesässä on 10 tasaista ja virkeää ipanaa, värikirjokin on laaja: mustia, musta valkonauhaisia, ps luonnonvalkoisia, normaali, seepianharmaa ja hopeakyyhkynharmaa. Uusia värejä siis meidän poikasilla, kiva seurata värien kehitystä. Ipanat ovat luovutuksessa 17.3. alkaen ja on siellä jokunen vapanaakin vielä. Kyyti 17.3. onnistuu Jkl-Kuopio-Lapinlahti reitin varrelle myös taas sujuvasti.

Koska Pandan astutukset vei aikaa ja välillä mietin jo, että annan olla mutta kasvattajatuttu kannusti yrittämään niin kokeilin astuttaa Norppaakin sitten. Se oli juuri ja juuri sen ikäinen että pystyi astuttamaan ja kerta se on melko isokin kooltaan jo, se tuki ajatusta myös. Ajattelin ettei kuitenkaan onnistu ekalla yrityksellä, enkä sitä niin odottanutkaan vaan toisinkävi. Norpan maha ei ollut järin suuri, joten tiesin ettei se ehkä montaa poikaste tekisi. 4 poikasta pesässä oli, joista yhden jouduin lopettamaan 3vrk ikäisenä jalan kuolion takia. Talouspaperisuikale oli jotenkin kieputtunut etujalan ympäri ja jalka oli kuoliossa, toiset sanoivat että 3 jalkainenkin hamsteri pärjää mutta se kuulosti hurjalle. Päädyin lopetukseen kuitenkin, koska siitä hamsteri ei kärsisi ainakaan. Poikasten ollessa 9vrk huomasin, että pesässä oli enää 2 poikasta jäljellä eli 6 vuorokauden aikana on yksi vaalea poikanen joko kuollut itsestään tai Norppa on sen tappanut syystä tai toisesta. En ole pesää sörkkinyt ja Norppakin on saanut olla rauhassa, ruokaa olen laitellut ja vettä vaihtanut. Näin ollen en tiedä syytä kadonneelle poikaselle enkä sitä milloin kuolema on koettanut. Kaksikko pesässä näytti olevan pikaisesti tsekattuna ok, jänteviä ja vilkkaita. Väreistä voisi arvella luonnonvalkoinen (silmien väri arvoitus tietty vielä) ja normaali. Alkuun tuo näytti mustalle, mutta nyt oli norren merkit jo esillä. Toivottavasti kaksikko olisi pitkäkarvaisia Norpan tapaan, tulisi hiukan vaihtelua noihin :)

Mikäli Panda palautuu poikasistaan kohtuu nopeasti normaalimittoihinsa, astutan sen uudestaan huhtikuussa. Sulhoksi on kaavailtu normaalia urosta.

Norpan toisesta äitiydestä voidaan haaveilla joskus kesällä. Mikäli se hoitaa tuon kaksikkonsa kunnialla ja palautuu niistä hyvin. Aika näyttää.